Miksi LaTeX?¶

Tässä vaiheessa luultavasti tuntuu siltä, että samaan lopputulokseen olisi päässyt Wordin avulla paljon vähemmällä vaivalla. LaTeXilla on kuitenkin useita vahvuuksia, joita oppii arvostamaan, kun pääsee pidemmälle.

Vahvuudet¶

LaTeXissa on erinomaiset välineet mutkikkaiden matemaattisten kaavojen latomiseen. Jos näet esimerkiksi matematiikan tai fysiikan oppikirjassa kaavan, jossa esiintyy kaikenlaisia erikoismerkkejä, lähes aina saman kaavan pystyy suhteellisen helposti tuottamaan LaTeXilla.
LaTeX-dokumentin lähdekoodi on paljasta tekstiä, jota ihminen pystyy lukemaan ja muokkaamaan. Tämä tuo monia etuja verrattuna esimerkiksi Wordin kaltaisiin välineisiin:
- Lähdekoodia voi jokainen muokata haluamallaan tekstieditorilla. Tekstieditoreista ja kehitysympäristöistä löytyvät välineet, jotka auttavat tietokoneohjelmien kirjoittamisessa, auttavat myös LaTeX-dokumenttien kirjoittamisessa.
- Mikään ei ole piilossa. Isokaan LaTeX-dokumentti ei voi koskaan mennä jollain selittämättömällä tavalla sekaisin.
- Lähdekoodi on helppo pitää versionhallintajärjestelmässä (ks. tämän kurssin Git-moduuli) ja esimerkiksi tilanteet, joissa useampi kirjoittaja on muokannut omalla tahollaan saman tiedoston eri kohtia, on helppo käsitellä. Tilanne, jossa versionhallintajärjestelmässä pidettävää Word-dokumenttia on useampi käyttäjä muokannut, on hyvin hankala selvittää.
- Monet rutiiniasiat voi automatisoida: jos esimerkiksi dokumenttiin tarvitaan iso taulukko, sen LaTeX-koodin voi tuottaa lähdeaineistosta vaikkapa pienellä Python-skriptillä.
LaTeX on myös ohjelmoitavissa. Voit halutessasi määritellä LaTeXissa omia komentoja, joiden avulla voit vähentää kirjoittamisen vaivaa.
Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla käytännössä kaikki tutkijat tuntevat LaTeXin. Se on meidän kaikkien yhteinen kieli, jolla tieteellisiä dokumentteja tuotetaan, ja se on tiedostomuoto, jota myös esimerkiksi tiedekustantajat tukevat.

Haasteet¶

LaTeX on toisaalta kaukana täydellisestä:

Järjestelmällä on vuosikymmenten historiallinen painolasti. Pohjalla oleva TeX-ladontajärjestelmä on saanut alkunsa jo 1970-luvulla, jolloin tietokoneet olivat paljon hitaampia ja rajoittuneempia, tarpeet olivat erilaisia, ja käytetyt tiedostomuodotkin olivat aivan muuta kuin nykyään. TeXiä on venytetty vuosikymmenten saatossa eri suuntiin, ja nykyään käytetään pdfTeX-laajennusta, joka sentään osaa tuottaa PDF-dokumentteja. Pelkkä TeX tai pdfTeX ei vielä itsessään ole käyttökelpoinen dokumenttien kirjoittamiseen: näiden kanssa olo on kuin konekielellä ohjelmoisi. Päälle tarvitaan jokin käyttäjäystävällisempi kerros, joka tarjoaa helpot komennot tekstin asetteluun, ja tärkein näistä on LaTeX, jota mekin käytämme. Mutta LaTeXiakin toisaalta rajoittaa se, miten TeX toimii, ja LaTeXinkin historia ulottuu aina 1980-luvulle asti. Käyttäjäkokemus on 2020-luvun näkökulmasta vähintäänkin eksoottinen.
Järjestelmä on suunniteltu etupäässä paperille painettavien dokumenttien tuottamiseen. LaTeXilla voi tuottaa tyylikkään PDF-tiedoston, joka sopii tulostettavaksi, mutta se sopii hyvin huonosti esimerkiksi web-sivun tuottamiseen.
Järjestelmä on paisunut isoksi ja mutkikkaaksi. Esimerkiksi TeX Live -jakelulla on kokoa useita gigatavuja. Mukana on valtava kokoelma paketteja ja ohjelmia, joilla tarjotaan erilaisia lisätoiminnallisuuksia TeXin ytimen päälle. Tuskin kukaan voi väittää tuntevansa niitä kaikkia.
Pakettien välisiä riippuvuuksia ja yhteensopivuuksia on vaikea hallita. Yksi paketti voi määritellä komentoja, joita toinen paketti yrittää muokata. Paketit voi joutua lataamaan tietyssä järjestyksessä, ja joitain pakettien yhdistelmiä ei voi lainkaan käyttää samassa dokumentissa.
Se, onnistuuko dokumentin kääntäminen lainkaan, ja miltä lopputulos tarkalleen ottaen näyttää, riippuu siitä, tarkalleen mikä LaTeX-jakelu on asennettu ja mitä versiota käytetään. Tämän vuoksi mekin korostamme tässä, että käytämme nimenomaan TeX Live -jakelua ja sen tuoretta versiota. Ubuntussa on tärkeä asentaa nimenomaan paketti texlive-full, jotta saa järjestelmän kaikki osat.

Parempaakaan ei vielä ole kehitetty — tai vaihtoehdot eivät ole vielä ehtineet yleistyä niin paljon, että niistä olisi tullut matemaattis-luonnontieteellisten alojen universaali työkalu. Tällä siis toistaiseksi mennään.