- CS-A0100
- 1. Tietoa tietokoneessa
- 1.3 Kilo, megat, gigat, terat
Kilo, megat, gigat, terat¶
Isoja lukuja esitetään usein SI-järjestelmästä tutuilla etuliitteillä kilo, mega, giga, tera jne. Näin myös tietotekniikassa.
Tähän liittyy yksi valitettava sekasotku. Tietotekniikassa kätevät pyöreät luvut ovat yleensä kakkosen potensseja. Esimerkiksi 1000 on aika hassu luku tietokoneen kannalta, kun taas 210 = 1024 on hyvinkin luonteva, etenkin laitteiston näkökulmasta. Hyvä esimerkki tästä on Intelin 1103-muistipiiri vuodelta 1971. Tuo piiri pystyi tallentamaan tarkalleen 1024 bittiä. Muistialkiot oli piirin sisällä järjestetty 32 riviin ja 32 sarakkeeseen. Piirissä oli 5 sisääntuloa, joilla valitaan rivi (5 bitillä voi esittää 32 vaihtoehtoa) ja 5 sisääntuloa, joilla valitaan sarake. Sisääntulojen määrä (5+5 = 10) määrää suoraan kapasiteetin (210 = 1024 bittiä). Muistin kokoluokka on kasvanut vuosikymmenten saatossa tuhansista miljardeihin, mutta edelleen muistipiirien koot ovat lähes aina kakkosen potensseja.
Jossain vaiheessa historiaa sitten alettiin käyttää sanoja kilo, mega, giga jne. tietokoneen muistin yhteydessä tarkoittamaan kertoimien tuhat, miljoona, miljardi jne sijaan lähimpiä kakkosen potensseja:
kilotavu (kilobyte, KB) on 210 = 1024 tavua
megatavu (megabyte, MB) on 220 = 1024 · 1024 tavua
gigatavu (gigabyte, GB) on 230 = 1024 · 1024 · 1024 tavua
teratavu (terabyte, TB) on 240 = 1024 · 1024 · 1024 · 1024 tavua.
Kovin suurta virhettä ei tässä tee, jos teratavun tulkitsee pyöreästi biljoonaksi tavuksi.
Mitenkään universaalia ja systemaattista tämä ei valitettavasti ole. Esimerkiksi kiintolevyvalmistajat ovat mielellään mitanneet tallennuskapasiteettia desimaalisilla giga- ja teratavuilla, niin luvut näyttävät hiukan isommilta; muistipiirien yhteydessä taas yleensä käytetään binäärisiä gigoja ja teroja. Tietokoneen nopeutta mitattaessa esimerkiksi gigahertsit ovat desimaalisia. Tiedonsiirtonopeuksia mitattaessa taas tulee vastaan molempia, hiukan tapauksesta riippuen. Binäärisille etuliitteille on ehdotettu omia nimiä (esimerkiksi kibitavu, KiB), mutta nämä eivät ole vakiintuneet.
Tällä kurssilla kilotavut, megatavut jne. ovat aina binäärisiä, mutta puhumme lähinnä suuruusluokista, joten suurta eroa ei näiden välillä ole. Tästä on kuitenkin hyvä olla tietoinen, ettei ihmettele, kun miljoonan tavun tiedosto näyttää olevan hiukan alle megatavun kokoinen.